25 metrin isopistooli

Isopistooli on Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) sääntöjen mukaan ammuttava urheiluammuntalaji. Isopistooliammunta ei ole olympialaji. Laji muistuttaa naisten ja nuorten ampumaa 25 metrin urheilupistoolia, sekä kansallista 25 metrin pienoispistoolia.

Isopistooliammunnassa käytetään itselataavaa pistoolia tai revolveria, jonka sallittu kaliiperi on välillä 7,62 mm - 9,65 mm. Nykyisin eniten käytetty kaliiperi on kuitenkin .32 S&W Long. Ampumamatka on 25 metriä.

Käytettävän aseen tulee sopia laatikkoon, jonka mitat ovat: pituus 30 cm, leveys 15 cm ja korkeus 5 cm. Vuoden 2009 alusta lähtien minimi laukaisuvastus 1 360 gramman sijaan 1 000 grammaa^[1]. Ase on tyypillisesti kilpa-ammuntaan rakennettu erikoisase, tosin esimerkiksi sotilasammunnoissa saatetaan käyttää myös palveluspistooleja. Myös harjoittelussa saatetaan käyttää muita kuin varsinaisia kilpailuaseita. Esimerkiksi .357 Magnum -kaliiperinen revolveri, jolla ammutaan wadcutter -luotisia .38 Special -patruunoita on erittäin yleinen isopistooliammunnan harjoitteluase. Nykyinen de facto-standardikaliiperi huippuampujien aseissa on .32 S&W Long ja aseena puoliautomaattinen, itselataava pistooli.

Yleisiä kilpailuaseita isopistooliammunnassa ovat mm:

• Hämmerli SP20
• Pardini HP
• Morini CM32M
• Walther GSP

Kilpailu muodostuu kahdesta osasta, tarkkuusosiosta ja pikaosiosta. Suuremmissa kilpailuissa osiot ammutaan tyypillisesti peräkkäisinä päivinä. Tarkkuusosuus ensimmäisenä päivänä ja pika-osuus toisena.

• Tarkkuusosiossa ammutaan kuusi viiden laukauksen sarjaa. Sarjaa kohden aikaa on käytettävissä viisi minuuttia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 50 mm. Taulu on ns. perinteinen koulutaulu.

• Pikaosiossa ammutaan niin ikään kuusi viiden laukauksen sarjaa siten, että taulu on näkyvissä kolme sekuntia kutakin laukausta kohden ja piilossa 7 sekuntia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 100 mm. Samanlaista taulua käytetään myös miesten 25 metrin olympiapistoolissa.

• Kummankin osuuden maksimitulos on 300. Yhteismaksimitulos on siten 600. Nykyinen maailmanennätys on venäläisen Mihail Nestrujevin nimissä oleva 594.

• Ennen kumpaakin osuutta ampujalla on oikeus ampua yksi viiden laukauksen koesarja.

Suomalainen, Turun Seudun Ampujia edustava Seppo Mäkinen on voittanut lajissa maailmanmestaruuden vuonna 1978 Etelä-Korean Soulissa pidetyissä kisoissa.

Vuosi	Nimi	Joukkuemestari
1947 Tukholma	Torsten Ullman	Suomi
1949 Buenos Aires	Heinrich Keller	Yhdysvallat
1952 Oslo	Harry Reeves	Yhdysvallat
1954 Caracas	Torsten Ullman	Neuvostoliitto
1958 Moskova	William McMillan	Tšekkoslovakia
1962 Kairo	Igor Rakalov	Neuvostoliitto
1966 Wiesbaden	William Blankenship	Yhdysvallat
1970 Phoenix	Rafael Carpio	Tšekkoslovakia
1974 Thun	Dan Iuga	Neuvostoliitto
1978 Soul	Seppo Mäkinen	Suomi
1982 Caracas	Vladas Turla	Neuvostoliitto
1986 Suhl	Oleg Tkachev	Neuvostoliitto
1990 Moskova	Sergei Pyzhianov	Neuvostoliitto
1994 Milano	Pål Hembre	Venäjä
1998 Barcelona	Park Byung Taek	Etelä-Korea
2002 Lahti	Park Byung Taek	Etelä-Korea
2006 Zagreb	Liu Yadong	Venäjä
2010 München	Leonid Jekimov	Brasilia

• Rules 2009 issf.tv. Arkistoitu 11.4.2009. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
• Historical Results issf.tv. Arkistoitu 11.4.2009. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)