Anita Lasker-Wallfisch
Anita Lasker-Wallfisch MBE (s. 17. heinäkuuta 1925 Breslau) on saksalaiseen juutalaisperheeseen syntynyt brittiläistynyt sellisti.[1][2]
Lasker-Wallfischin isä oli juristi ja äiti viulisti. Hänen vanhempi sisarensa Marianne pääsi turvaan Englantiin loppuvuodesta 1939. Lasker-Wallfischin vanhemmat vietiin leireille vuonna 1942 eikä tytär enää nähnyt heitä. Hän joutui Renate-siskonsa kanssa orpokotiin. Siskokset työskentelivät paperitehtaalla ja väärensivät asiakirjoja mahdollistaakseen Ranskasta pakkotyöhön tuoduille paluun Ranskaan. Sisarukset itse yrittivät lähteä Ranskaan väärennetyillä asiakirjoilla kesäkuussa 1943, mutta heidät pidätettiin juna-asemalla. Molemmat selviytyivät holokaustista, mitä edesauttoi se, että heidät vangittiin tavallisina rikollisina eikä juutalaisuuden perusteella. Lasker-Wallfisch otettiin sellistiksi Alma Rosén johtamaan Auschwitzin naisten orkesteriin. Neuvostojoukkojen lähestyessä Auschwitzia marraskuussa 1944 Lasker-Wallfisch siirrettiin siskonsa kanssa Bergen-Belsenin keskitysleirille. Monet kuolivat siellä aliravitsemukseen, ja sanojensa mukaan Lasker-Wallfisch todisti leirillä kannibalismia. Hän kuitenkin soitti selloa Auschwitzin orkesteriin kuuluneiden yhdentoista naismuusikon ryhmässä. Brittijoukot vapauttivat Bergen-Belsenin leirin 15. huhtikuuta 1945. Lasker-Wallfisch oli todistajana Bergen-Belsenin tapahtumien oikeudenkäynnissä.[1]
Lasker-Wallfisch lähti ensin Belgiaan ja asettui vuonna 1946 Isoon-Britanniaan. Hän oli Lontoossa yksi English Chamber Orchestran perustajajäsenistä ja toimi siinä sellistinä vuosituhannen vaihteeseen saakka. Hän meni naimisiin pianisti Peter Wallfischin kanssa ja sai kaksi lasta. Lasker-Wallfisch kieltäytyi vuosikymmenten ajan puhumasta edes lapsilleen omista kokemuksistaan. Hän teki ensimmäisen matkansa Saksaan toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1994 ja julkaisi muistelmateoksen Inherit the Truth vuonna 1996. Lasker-Wallfisch palasi jatkossa useita kertoja Saksaan ja piti luentoja kouluissa. Kesäkuussa 2015 hän oli yksi Elisabet II:n entiseen Bergen-Belsenin keskitysleiriin tekemään vierailuun mukaan kutsutuista. Vuonna 2016 Lasker-Wallfisch sai Berliinin juutalaismuseon palkinnon ymmärryksestä ja suvaitsevaisuudesta. Vuonna 2018 hän piti Saksan liittopäivillä Auschwitzin vapautuksen muistopuheen, jossa varoitti antisemitismin uudesta noususta. Syyskuussa 2019 hänelle myönnettiin Saksan kansallispalkinto omistautumisesta humanistisille arvoille ja suvaitsevaisuudelle.[1] Vuonna 2020 Lasker-Wallfischille myönnettiin ensimmäisen luokan Bundesverdienstkreuz. Lasker-Wallfisch oli liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin mukaan ollut vuosikymmenten ajan yksi johtavista puhujista antisemitismiä, äärioikeistoa ja rasismia vastaan.[3]
Lähteet
- ↑ a b c Rick Fulker, Auschwitz cellist Anita Lasker-Wallfisch at 95 DW 17.7.2020, viitattu 9.8.2024 (englanniksi)
- ↑ Anita Lasker-Wallfisch MBE Holocaust Memorial Day Trust, viitattu 9.8.2024 (englanniksi)
- ↑ Holocaustüberlebende Anita Lasker-Wallfisch und Henrietta Kretz geehrt Der Bundespräsident 18.12.2020, viitattu 9.8.2024 (saksaksi)
| ||||||||||||||||||||||
