Guru Granth Sahib
Sri Guru Granth Sahib on sikhi-uskonnon pyhä kirja. Sen ensimmäinen muoto, jonka guru Arjan Dev kokosi vuonna 1604, oli nimeltään Adi Granth.[1] Adi Granth, jonka nimi tarkoittaa ensimmäistä kirjaa, sisälsi viiden ensimmäisen sikhigurun hymnejä sekä Namdevin, Kabirin, Ravidasin ja sheikki Faridin lauluja.[2] Valmis kirja, Grant Sahib, julkaistiin 1705–1706, sen julkaisi viimeinen guru Gobind Singh.[3] Gobind Singh ei valinnut itselleen seuraajaa vaan ohjeisti sikhejä pitämään Grant Sahibia gurujensa edustajana, jolloin kirjan nimeen tuli guru.[2]
Grant Sahib on keskeisellä sijalla sikhiläisessä jumalanpalveluksessa. Kunnioituksen merkiksi kirjaa pidetään valtaistuimella, ihmisten istuessa lattialla. Selänkääntäminen pyhälle kirjalle on kiellettyä samoin kuin istuessa jalkojen suuntaaminen sitä kohti.[2] Jumalanpalveluksen päätteeksi kirja avataan sattumanvaraisesta kohdasta, joka resitoidaan gurun johdolla tulevaa päivää varten.[2]
Lähteet
- Parpola, Asko (toim.) & Hämeen-Anttila, Jaakko et al.: Intian kulttuuri. Otava, 2005. ISBN 9511183656.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Guru Granth Sahib (englanniksi)