Imatran Rakennustyö

Imatran Rakennustyö Oy oli valtion koskivoimakomitean alainen, Imatran vesivoimaloiden rakentamista varten perustettu väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiö.

Presidentti Lauri Kristian Relander vihki Imatrankosken voimalaitoksen ensimmäisen vaiheen käyttöön 25. toukokuuta 1929, joskin viimeistely kesti vielä kolme vuotta.^[1]

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Yhtiöllä oli runsaasti kapearaidekalustoa: seitsemän 750 mm veturia, 205 kaato- ja työmaavaunua sekä 30 kpl 600 mm:n kuuppavaunua. Vaihteita järjestelmässä oli jopa 21 ja kääntöpöytiä 9. Raiteiston kokonaispituus 14 kilometriä.

Yksi vetureista, numero 4 (Lokomo 25/1923, 0-4-2T), räjähti 20. helmikuuta 1925 ja romutettiin myöhemmin. Veturit ja raiteisto myytiin työn valmistuttua vuosina 1928–1932 teollisuudelle ja rakennusyhtiö lakkautettiin. Kolme veturia eli numerot 1–3 (Lokomo 19-21/1922, 0-4-2T), myytiin Tampella Oy:n Inkeroisten tehtaille ja numero 5, Orenstein & Koppel 10544/1923, 0-6-0WT, Åminneforsin teollisuusradalle. Viimeisen eli räjähtänyttä Nelosta korvaamaan hankitun veturin numero 6, Krauss 8069, 0-8-0WT, kohtalo on tuntematon.

• Resiina-lehdet^{lähde tarkemmin?}
• Koskivoimakomitean pöytäkirjat, Suomen Kansallisarkisto

Luokka:Entiset suomalaiset rakennusyritykset