Johan Snellman
 | Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Johannes Snellmann kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Johan Snellman eli Johannes Snellmann (noin 1711 Oulu – 13. heinäkuuta 1738 Iin Hamina) oli suomalainen Oulun triviaalikoulun opettaja ja vanhimman Oulun historiaa käsitelleen teoksen tekijä.[1][2]
Johan Snellmanin vanhemmat olivat Oulun tullitarkastaja Johan Snellman (k. 1759) ja Anna Enroth. Hän pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1731 ja Turussa 1736. Snellman valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1738. Hänen kaksiosainen latinankielinen maisterinväitöskirjansa De urbe Uloa (Oulun kaupungista) oli ensimmäinen Oulun kaupungin historiaa käsitellyt tieteellinen tutkimus. Väitöskirjassa Snellman käsitteli Oulun historiaa, rakennuksia, asemakaavaa, elinkeinoja ja kauppaa.[1][2]
Snellman oli Oulun triviaalikoulussa alempana kollegana vuodesta 1733 ja ylempänä kollegana vuodesta 1737. Snellman oli naimisissa vuodesta 1737 Elisabet Caliciuksen kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa.[1]
Julkaisuja
- Oulun kaupungista - De urbe Uloa; suomentaneet Sari Kivistö ja Arto Kirri. Scripta historica 28. Oulu-seura - Oulun kaupunki, Oulu 2000
Lähteet
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Snellman. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 4.7.2021.
- ↑ a b Vahtola, Jouko: Snellman, Johan. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 4.7.2021)
Aiheesta muualla
- Dissertatio gradualis, de vrbe Vloa, cujus partem posteriorem, ex indultu amplissimi senatus philosophici in regio et illustri, ad Auram, Athenaeo, praeside Henrico Hassel, eloqvent: professore reg. & ord. In publico eruditorum consessu, bonis placidè examinandam modestè exhibet Johannes Joh. Snellmann, superior collega scholae triv. Vloënsis, in auditorio maximo, ad diem XXII. Octobris, anno reparatae salutis MDCCXXXVII. horis, ante meridiem, consuetis, 1737, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
