Julius Axel Kiellman-Göranson
Julius Axel Kiellman-Göranson | |
---|---|
Julius Axel Kiellman-Göranson | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1811 |
Kuollut | 1869 (57–58 vuotta) |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Tyylilajit | uusromantiikka |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
Julius Axel Kiellman-Göranson (1811–1869) oli ruotsalainen proosakirjailija.[1] Kiellman-Göransonin isä oli suomalaista alkuperää. Kiellman-Göranson vihittiin 1837 papiksi. Kirjailijana hän kallistui lähinnä uusromantiikkaan. Hänen tuotannossaan tuntuu varsinkin Carl Jonas Love Almqvistin vaikutus. Hänen lukuisista romaaneistaan ja kertomuksistaan mainittavia ovat varsinkin Kärlekens seger (1846). Abednego (1846–1847), Den blifvande konungen (1847), Vesterlånggatans engel (1850) ja novellikokoelmat Svenska lynnen och småäfventyr (1853–1863).[1] Häneltä on suomennettu hartauskirja Palwelian kirja.
Suomennettu teos
- Palwelian kirja: kristillisiä muistutuksia yhdeltä serakunnan palwelialta (En tjenares bok), suom. Bernhard Kristfrid Sarlin, A. E. Rongainen, 1854
Lähteet
- ↑ a b Kiellman-Göranson, Julius Axel, Tietosanakirja osa 4, palsta 823, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julius Axel Kiellman-Göranson Wikimedia Commonsissa
|
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.