Kuulopuhelin
Kuulopuhelin on sotilaskäytössä olevien kenttäpuhelinten, kenttäradioiden ja radiopuhelinten käyttäjän kädessä pidettävästä mikrofoni-kaiutin -yhdistelmästä käytetty nimitys.[1] Nykykielellä sitä kutsutaan kuulokkeeksi[2] eli luuriksi[3].
- AN/PRC-77n kuulopuhelin pöydällä.
- Helvarin valmistama kenttäradio kuulopuhelimella.
Lähteet
- ↑ Sotilaan käsikirja 2017 (Teksti: Pääesikunta ja henkilöstö) 16.12.2016. Puolustusvoimat. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Sadeniemi, Matti (päätoim.): Nykysuomen sanakirja, osa 2, 14. painos, s. 631. hakusana kuulopuhelin ”s. paremmin kuuloke”. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 954-0-18263-X.
- ↑ Kuuloke Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 10.6.2024.