Lauri Elo
Lauri Elo (s. 30. huhtikuuta 1928 Helsinki) on suomalainen teatteri-, elokuva- ja TV-lavastaja.[1]
Lauri Elon isä oli teatteri- ja elokuvalavastaja Lasse Elo (1903–1992). Lauri Elo aloitti teatterilavastajana 1940-luvulla Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Hän siirtyi sitten elokuva-alalle ja oli lavastajana Fennada-Filmissä 1950-luvulla. Hän sai 1953 Jussi-palkinnon parhaasta lavastuksesta elokuvaan Noita palaa elämään. Vuosina 1965–1980 Elo oli lavastajana TV 2:ssa ja teki lavastuksia TV-elokuviin ja TV-sarjoihin. [1]
Lauri Elon sisar Kristine Elo (s. 1945) on toiminut lavastajana MTV3:ssa vuosina 1974–2001. Kristine Elo on lavastanut useita Uuno Turhapuro -elokuvia.[1]
Elokuvalavastuksia
- Suomalaistyttöjä Tukholmassa 1952
- Huhtikuu tulee 1953
- Kuningas kulkureitten 1953
- Noita palaa elämään 1953
- Saariston tyttö 1953
- Kovanaama 1954
- Kummituskievari 1954
- Putkinotko 1954
- Poika eli kesäänsä 1955
- Ryysyrannan Jooseppi 1955
- Lain mukaan 1956
- Elokuu 1956
- Kuriton sukupolvi 1957
- Pää pystyyn Helena 1957
- Syntipukki 1957 [1]
Elokuvarooleja
- Niskavuoren naiset 1958, Loviisan-päivän vieras
Televisiolavastuksia
- Televisiosarjat
- Kiurunkulma 1966–1968
- 30-luvun mies 1968–1969
- Pertsa ja Kilu 1971–1975
- Mustat ja punaiset vuodet 1973
- Sodan ja rauhan miehet 1978–1979
- Tankki täyteen 1978–1980
- Televisioelokuvat
- Kaksi sisarta 1966
- Kuka teki turhan murhan 1967
- Mimmi Paavaliina 1970
- Sulka 1973
- Jean Sibelius 1974
- Ateria 1979
- Lossi 1980
- Seikkailu Olavinlinnassa 1984[1][2]
Lähteet
- ↑ a b c d e Lauri Elo Elonetissä.
- ↑ Lauri Elo Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
|
