Olga Rozanova
Olga Rozanova | |
---|---|
Olga Rozanova vuonna 1900. | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. heinäkuuta 1886 Melenki, Vladimir, Venäjä |
Kuollut | 8. marraskuuta 1918 (32 vuotta) Moskova, Venäjä |
Kansalaisuus | venäläinen |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Taidesuuntaus | suprematismi, primitivismi, futurismi |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
Abstrakti taide | Agitaatioposliini | Kulkukoiran kellari | Mir iskusstva | Venäläinen formalismi | Voitto auringosta
Akmeismi | Futurismi | Konstruktivismi | Suprematismi | Venäläinen symbolismi | Zaum
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Olga Vladimirovna Rozanova (ven. О́льга Влади́мировна Ро́занова; 3. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1886 Melenki, Vladimirin lääni – 8. marraskuuta 1918 Moskova) oli venäläinen avantgardetaiteilija, suprematismin, uusprimitivismin ja kubofuturismin edustaja.
Elämäkerta
Rozanova aloitti 1904 opiskelun K. Bolšakovin ja Konstantin Juonin ateljeissa Moskovassa. Samaan aikaan hän opiskeli Stroganovin taideteollisuuskoulussa.
Vuonna 1911 hänestä tuli taiteilijaryhmä Nuorten liiton (Sojuz Molodjoži) aktiivinen jäsen. Seuraavana vuonna hän ystävystyi futuristirunoilijoiden Velimir Hlebnikovin ja tulevan miehensä Aleksei Krutšenyhin kanssa. Vuonna 1916 hän liittyi venäläisten avantgardistien ryhmään Supremukseen, jota johti Kazimir Malevitš. Siinä vaiheessa hänen aiemmin kubismista ja italialaisesta futurismista vaikutteita saanut maalaustyönsä suuntautui täysin itsenäisesti puhtaaseen abstraktismiin, jossa sommitelma perustuu visuaalisen painon ja värien suhteeseen.
Samana vuonna Rozanova työskenteli yhdessä muiden suprematistien, kuten Kazimir Malevitšin, Aleksandra Eksterin, Nina Genken, Ljubov Popovan, Ksenia Boguslavskajan, Nadežda Udaltsovan, Ivan Kljunin, Ivan Punin ynnä muiden, kanssa Verbovkan kylän taiteilijayhteisössä Kiovassa, jossa avantgardetaiteilijat toimivat yhteistyössä käsityöläisten kanssa kehittäen modernia koriste- ja käyttötaidetta, kuten mattoja, tyynyjä, huiveja ja vöitä.[1]
Vuosina 1917–1918 hän teki sarjan non-objektiivisia maalauksia, joista hän käytti nimitystä värimaalaus (tsvetopis).[2] Hänen Ei-esineellinen sommitelmansa, 1918, joka tunnetaan myös nimellä Vihreä raita, ennakoi eräiden abstraktien ekspressionistien litteää kuvapintaa ja runollista vivahteikkuutta.
Kuvia teoksista
Uusprimitivismi
- Kaupunkimaisema, 1910.
- Omakuva, 1912.
- Siskon muotokuva, Anna Vladimirovna Rozanova, 1912.
- Paja, 1912.
Kubismi ja futurismi
- Mies kadulla, 1913.
- Kuvitusta Aleksei Krutšenyhin teokseen Sorsanpesä, 1913.
- Kirjoituspöytä, 1914.
- Astioita, 1915.
- Sommitelma, 1916.
Suprematismi ja non-objektiivinen maalaus
- Suprematismi, 1916-1917.
- Non-objektiivinen sommitelma (Värimaalaus), 1917.
- Sommitelma (Suprematismi), 1916-1917.
- Vihreä viiva, 1917.
- Tsvetopis, 1917.
- Sommitelma, 1917.
Lähteet
- Avant-garde Russe, Andrei Nakov, Art Data, 1986
- Abstract Art, Mel Gooding, Tate Publications, 2001
- Шишанов В. А. Витебский Музей современного искусства: история создания и коллекции. 1918—1941. Минск: Медисонт, 2007. 144 s.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- MOMA online, A Little Duck's Nest... of Bad Words, Rozanovan ja Krutšenyhin taiteilijakirja sekä lyhyt elämäkerta.
|