Pronssikauden partaveitsi
Pronssikauden partaveitsi kuului pronssikaudella miehen hygieniavälineistöön yhdessä pinsettien, naskalin (kynnenalunen, tatuointi), veitsen ja kamman kanssa. Ne kuuluivat ainakin eliitin lähes päivittäin tarvitsemaan välineistöön, joka annettiin myös vainajalle mukaan hautaan. Ne olivat harvinaisia varhaispronssikaudella, mutta yleistyivät myöhäispronssikaudella.[1]
Historiaa
Alku
Partaveitset ovat peräisin kivikaudelta, jossa terinä voitiin käyttää esimerkiksi teroitettuja simpukoita, hainhampaita tai lohkaistuja piikiviä. Metallisia teriä on löytynyt esimerkiksi hautakammioista Egyptistä, jossa niitä oli tehty kullasta tai kuparista 4000–3000 eaa. Parran ajaminen yleistyi pronssikaudella kaikkialla Lähi-idässä, Euroopassa ja Aasiassa. Kuitenkin esimerkiksi Balkanilta partaveitset puuttuivat pronssikaudella lähes kokonaan.[2][3][4]
Euroopassa
Varhaispronssikaudella monet partaveitset olivat pieniä, nelikulmaisia, yksi- tai kaksipuoleisesti teroitettuja ja hieman kaarevia teriä, jossa oli lyhyt kädensija toisessa päässä. Kädensija saattoi olla vain koukku, spiraalikierre tai se saattoi esittää hevosen tai ihmisen päätä. Monien terien selkä koristeltiin rivillä pieniä geometrisia kuvioita. Myöhäispronssikaudella partaveitset tehtiin suuremmiksi ja muodoltaan kolmion muotoisiksi. Kädensija muotoiltiin joutsenen kaulan tai spiraalikierteen muotoiseksi. Monet myöhäiset partaveitset ovat kauniisti ja tyylikkäästi koristeltuja. Niissä on esitetty vahvasti stilisoituneena laivoja, aurinkokuvioita, eläimiä ja ihmishahmoja, joiden aiheet on epäilemättä poimittu uskonnollisesta kuvastosta. Monteliuksen periodilla IV eli noin 1100–900 eaa. partaveitsien terät muuttuvat lähes koko Euroopassa symmetrisiksi ja joko puoliympyrän tai puolisuunnikkaan muotoisiksi. Näiden valmistajia ei ole vielä löydetty. Tällaisten terien selkäosassa on koristeluna lintu tai eläinkuvioita.[1][5][4][6]
Galleria
-
Hauta-antimia Hvidegårdin hautauksesta, Tanskasta. Näyte partaveitsen säilytyksestä. -
Partaveitsi, jossa kahvassa ihmisenpää -
Piirroksessa varhaisen- (ylä) ja myöhäisen- (ala) Skandinavian pronssikauden partaveitset. -
Yksityiskohta Neder Hvolrisen partaveitsessä: ns. aurinkohevonen -
Pinsetit ja partaveitsi Løvestä, Tanskasta -
Partaveitsi Tåstorpista, Länsigötanmaalta Ruotsista. -
Katkennut partaveitsi Stora Lundista, Falköpingistä Ruotsista -
Hevosenpääkoristeinen partaveitsi, Firse stenin kohteesta (RAÄ Falköpings östra 1:1) -
Partaveitsi Pieringista Alabaijerista Saksasta, Uurnakenttäkulttuuri -
Partaveitsen valinmuotti, Geiselhöringistä Alabaijerista -
Partaveitsiä Unkarista, 1200–800 eaa. -
Partaveitsi (B10127) Solbjergista Tanskasta - Pinsetit (B1515) ja partaveitsi (B3138), Løve, Holbæk, Tanska, myöhäispronssikausi
-
Partaveitsi (B7225), hautakummusta, Arnitlundin Haderslevista, Tanska, myöhäispronssikausi -
Partaveitsi uurnakenttäkulttuurin haudasta Straubingista Alabaijerista Saksasta
Lähteet
- ↑ a b Guder og Grave: Toiletsager (tanskaksi), viitattu 28.6.2018
- ↑ Encyclopaedia Britannica: Razor (englanniksi), viitattu 27.6.2018
- ↑ Archaeology: Bronze Age Razor Unearthed in Siberia (englanniksi), Archaeological Institute of America, 14.11.2014, viitattu 28.6.2018
- ↑ a b Harding, Anthony: Razors and male identity in the Bronze Age (englanniksi), teoksesta Internationale Archäologie–Studia honoraria, band 28, ISBN 978-3-89646-428-6, 2008, s. 191–195
- ↑ Introduction to the Bronze Age–Razors (englanniksi), Portable Antiquities Scheme, Englanti, viitattu 28.6.2018
- ↑ Jensen, Jørgen: Mændene Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 28.6.2018. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pronssikauden partaveitsi.
- Kincad, Kaitlin : The Razor's Edge: Constructing Male Identity in Bronze and Iron Age Northern Europe (englanniksi), Theses and Dissertations, elokuu 2014
- Soikkeli-Jalonen, Anu: Pistoaseista partaveitsiin: Metalliesineet Suomen pronssikauden hautalöydöissä, 3.5.2017, Kalmistopiiri
