Raitalehvähevonen
Raitalehvähevonen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
Heimo: | Merineulat Syngnathidae |
Suku: | Phycodurus Gill, 1896 |
Laji: | eques |
Kaksiosainen nimi | |
Phycodurus eques | |
Katso myös | |
Raitalehvähevonen Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Raitalehvähevonen, aikaisemmilta nimiltään merilohikäärme[2] ja levämerihevonen (Phycodurus eques) on meressä elävä merihevosille sukua oleva kala. Se on Phycodurus-suvun ainoa laji.
Ulkonäkö ja koko
Raitalehvähevonen on saanut nimensä vartaloaan peittävistä lehvämäisistä ulokkeista. Ne eivät ole liikuntaelimiä vaan ainoastaan naamioitumiskeino. Raitalehvähevonen liikkuu läpinäkyvien eviensä avulla, ja näyttää meressä ajelehtivalta merilevätukolta. Kala voi kasvaa noin 35 sentin pituiseksi.[3][4][5][6][7]
Ravinto
Raitalehvähevonen syö planktonia, levää ja muuta vedessä ajelehtivaa ravintoa.[8]
Levinneisyys ja elinympäristö
Raitalehvähevonen elää Australian etelä- ja länsiosien lähivesissä ja pysyttelee matalissa, lämpimissä vesissä.[9][10][3] Raitalehvähevosta tavataan usein Laminariales-lahkon ruskolevien ympäröimillä kivillä noin 3–50 metrin syvyydessä.[8][11][10][3]
Lisääntyminen
Naaras tuottaa 100–250 mätimunaa. Koiras kantaa munia pyrstönsä alapinnalla noin yhdeksän viikkoa, kunnes ne ovat valmiita kuoriutumaan. Kuoriutuminen kestää 24–48 tuntia, jonka aikana koiras auttaa poikasia kuoriutumaan heiluttamalla pyrstöään.[3][6][4]
Uhat
Raitalehvähevosen kanta on heikentynyt merien saastumisen ja liian kalastuksen takia.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pollom, R.: Phycodurus eques IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1108. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.
- ↑ a b c d Phycodurus eques FishBase. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Leafy Sea Dragon National Geographic. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Phycodurus eques Reef Life Survey. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Sam Salonen: Viikon kummajainen: Raitalehvähevonen (Phycodurus eques) Aqua-web.fi. 1.4.2014. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ a b Leafy sea dragon Monterey Bay Aquarium. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Leafy Sea Dragons Marinebio. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Leafy Seadragon, Phycodurus eques (Günther 1865) Fishes of Australia. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Leafy Seadragon, Phycodurus eques (Günther, 1865) Australian Museum. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ J. Hered: The leafy seadragon, Phycodurus eques, a flagship species with low but structured genetic variability Scripps institution of Oceanography. Arkistoitu 28.1.2019. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Species in the genus Phycodurus. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
|