Saint-Étienne
Tämä artikkeli käsittelee Loiren departementin pääkaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
| Saint-Étienne | |
|---|---|
 Näkymä kaupunkiin | |
 vaakuna | |
  Saint-Étienne | |
| Koordinaatit: 45°26′5″N, 4°23′25″E | |
| Valtio | Ranska |
| Hallintoalue | Auvergne-Rhône-Alpes |
| Departementti | Loire |
| Arrondissementti | Saint-Étienne |
| Kantoni | 1., 2., 3., 4., 5. ja 6. |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kunta |
| – Pormestari | Gaël Perdriau |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 80 km² |
| Väkiluku (2021) | 172 718 |
| – Väestötiheys | 2 159 as./km² |
| – Metropolialue | 406 257 |
| www | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Saint-Étienne on Loiren departementin pääkaupunki Kaakkois-Ranskassa. 50 kilometrin päässä Lyonista lounaaseen sijaitseva kaupunki on tärkeä kivihiilialueen keskus. Saint-Étienne on saanut nimensä ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanuksen mukaan.
Saint-Étiennen väkiluku vuonna 2021 oli noin 173 000. Asukasluku on pysynyt suhteellisen samana vuoden 2010 jälkeen, mutta vuodesta 1968 väkiluku on laskenut noin 50 000:lla. Saint-Étiennen metropolialueella oli vuonna 2020 noin 406 000 asukasta.
Ilmasto
| Saint-Étiennen ilmastotilastoa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
Saint-Étiennesta tuli metalliteollisuuskeskus jo 1300-luvulla, ja kaupungissa alettiin kaivaa hiiltä erityisestä veitsien valmistusta varten. Teollisuus oli alkujaan pienimuotoista käsityöläisyyttä, mutta 1400-luvulla ala alkoi todella kasvaa. Saint-Étiennessa ruvettiin valmistaa myös muita tuotteita, erityisesti aseita. Kaupunkiin perustettiin 1764 kuninkaallinen asetehdas.[3][4]
Saint-Étiennen väkiluku kasvoi 1700-luvun alussa nopeasti kaupungistumisen seurauksena. Suurin osa asukkaista teki 1800-luvulla teollisuustöitä, ja vuonna 1820 asukkaita oli 19 100. Asukasluku oli kasvanut vuoteen 1856 mennessä 94 000:nteen. Tuohon aikaan pitsinauhojen valmistuksessa työskenteli peräti puolet kaupungin työvoimasta.[3]
Saint-Étienne oli vuonna 1911 Ranskan kymmenenneksi suurin kaupunki, ja sen raskas teollisuus oli vahvoilla 1900-luvun alussa maailmansotien ansiosta. Kaupunkia pommitettiin sen takia raskaasti toisen maailmansodan aikana.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen teollisuustuotanto ajautui kriisiin, ja Saint-Étiennestä hävisi paljon työpaikkoja. Hiilikaivosten sulkeminen 1950- ja 1960-luvulla aiheutti noin 25 000 työpaikan menetyksen, ja sama määrä työpaikkoja katosi teollisuudesta 1970- ja 1980-lukujen aikana. Asukasluku väheni samaan aikaan, sillä se oli korkeimmillaan vuonna 1968, jolloin kaupungissa asui noin 220 000 ihmistä.[3]
Väestö
Saint-Étiennen väkiluku vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan oli 172 718, ja sen metropolialueella asui edellisenä vuonna 406 257 ihmistä. Kaupungin väkuluku oli vuodesta 2015 kasvanut noin 1 700:lla eli 0,2 prosentilla vuotta kohden.[5] Väkiluku on pysynys vuoden 2010 jälkeen melkein samana, sillä silloin Saint-Étiennessä oli 171 260 asukasta. Väestö oli vuonna 1968 peräti 223 223, ja sen jälkeen väkiluku laski 2000-luvun alkuun saakka. Vuosien 1975 ja 1982 välillä väestönkasvu oli –1,0 prosenttia sekä vuosien 1990 ja 1999 välillä –1,1 prosenttia. Väestön väheneminen johtui erityisesti muuttoliikkeestä, joka suuntautui pois kaupungista.[6]
Urheilu
Jalkapallojoukkue AS Saint-Étienne pelaa Ranskan pääsarjassa. Vuoden 2005 maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Saint-Étiennessä ja Saint-Galmierissa.
Kaupungissa syntyneitä
- Claude Fauriel (1772–1844), historioitsija, kielitieteilijä ja kriitikko
- Saint Marcellin Champagnat (1789–1840), pappi
- Jules Janin (1804–1874), kirjailija ja kriitikko
- Bernard Lavilliers (s. 1946), laulaja
- Willy Sagnol (s. 1977), jalkapalloilija
- Thierry Gueorgiou (s. 1979), suunnistaja
Koulutus
Ystävyyskaupungit
- Coventry, Iso-Britannia – vuodesta 1955
- Luhansk, Ukraina – 1959
- Ferrara, Italia – 1960
- Granby, Québec, Kanada – 1960
- Wuppertal, Saksa – 1960
- Windsor, Ontario, Kanada – 1963
- Geltendorf, Baijeri, Saksa – 1966
- Toamasina, Madagaskar – 1967
- Nazerat Illit, Israel – 1974
- Annaba, Algeria – 1981
- Des Moines, Iowa, Yhdysvallat – 1984
- Xuzhou, Jiangsu, Kiina – 1984
- Patras, Kreikka – 1990
- Ben Arous, Tunisia – 1994
- Katowice, Puola – 1994
- Oeiras, Portugali – 1995
Lähteet
- ↑ Donnees climatiques de la station de Saint-Etienne Météo-France. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 24.5.2016. (ranskaksi)
- ↑ Climat Rhône-Alpes Météo-France. Arkistoitu 7.10.2020. Viitattu 24.5.2016. (ranskaksi)
- ↑ a b c d Bert Provan: Saint-Étienne City Story (PDF) Centre for Analysis of Social Exclusion. Viitattu 26.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Saint-Étienne Encyclopedia Britannica. 24.7.2024. Viitattu 26.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Mathias Souteyrat: Saint-Etienne. La ville gagne-t-elle des habitants ? L’Insee dévoile les chiffres Actu.fr. 29.12.2023. Viitattu 26.7.2024. (ranskaksi)
- ↑ Full set of local data: Municipality of Saint-Étienne (42218) 27.6.2024. INSEE. Viitattu 26.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saint-Étienne Wikimedia Commonsissa
| ||||||
