Tuomo Lindroos
Tuomo Antero Lindroos (12. toukokuuta 1923 Tampere – 17. toukokuuta 1968 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoerotuomari ja tärkeä tuomaritoiminnan kehittäjä. Tuomo Lindroos on jääkiekkoleijona ja kolminkertainen Lynces Academicin paras erotuomari. Hänen veljensä oli jääkiekkoilja-valmentaja Risto Lindroos.
"Tumppi" Lindroos lopetti jääkiekkouransa Ilveksen A-junioreissa. Tuomarina hän vihelsi 106 SM-sarjaottelua ja 27 maaottelua sekä kahdesti MM-kisoissa. Hän oli kehittämässä Suomen tuomaritoimintaa ja aloitti erotuomarikoulutuksen. Lindroos kuului Suomen Jääkiekkoliiton erotuomarivaliokuntaan aikana 1954-1958. Monet sittemmin kansainväliselläkin tasolla uraa luoneet erotuomarit saivat oppinsa alkujaan Lindroosilta, joka otti nuoria ilvesläisiä tuomarikaverikseen. Näihin lukeutuu Pentti Isotalo, Lennart Jaala, Örnulf Diehl ja Räshid Hakimsan.[1]
Tuomo Lindroos oli Jatkosodan aikana saksalaisissa SS-joukoissa, joissa hän taisteli Itärintamalla. Itärintamalta hän sai rautaristin. Tuomo Lindroos oli sotilasarvoltaan vänrikki.
Kunniamerkit
- Vapaudenristi 4.lk
- Vapaudenmitali 2.lk
- Rautaristi 2.lk
Palkinnot
- Lynces Academicin parhaan erotuomarin patsas (1955[2], 1959, 1960)
- SJL:n hopeinen ansiomerkki #24
- Suomen Jääkiekkoleijona #23 [3]
Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
- Lindroosin tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Palkitut ilvesläiset (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.sotapolku.fi/henkilot/lindroos_tuomo-osmo-antero_1923-05-12_tampere/#
Viitteet
- ↑ Raevuori, Antero ja Honkavaara, Aarne: Pelimiehiä, tulisieluja – Tampereen Ilves 50 vuotta. Ilves ry, 1981. ISBN 951-99 323-7-2. (s. 149)
- ↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1956, s. 354. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
- ↑ Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu. Scandia kirjat 1978. ISBN: 951-9466-23-1. (s. 418)
