Väinö Toivio

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Nyt vain lähinnä kaksi luetteloa. Pitää selkeyttää
Väinö Toivion suunnittelemat talot Töölössä

Väinö Toivio, sukunimi aik. Tossavainen (23. huhtikuuta 1880 Pielavesi – 25. elokuuta 1934 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1907.[2][3][4]

Väinö Toivion vanhemmat olivat kauppias Taavetti Tossavainen ja Alma Vilhelmiina Högman. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1902 ja muutti Helsinkiin, jossa hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä Opistosta 1907. Toivio työskenteli Karl Lindahlin toimistossa vuosina 1906-1912. Vuosina 1915-1934 hän työskenteli yleisten rakennusten ylihallituksen virastoarkkitehtina. Vuodesta 1930 alkaen Toivio oli virastossaan ylimääräisenä ensimmäisenä arkkitehtina. Hän hoiti asemakaava-osastoa sekä huolehti samalla useista postihallituksen ja poliisilaitoksen uudisrakennuksista maaseudulla. Toivio suunnitteli lisäksi yksityisille monia kymmeniä kaupunkitaloja sekä kunnallisia taloja maaseudulla. [3] Hän toimi myös Ateneumin taloudenhoitajana. Suomalaisten teknikkojen seuran vuosijäsen 1910-1934[5][4]

Väinö Toivio oli naimisissa Elsa Lydia Ikosen kanssa.[4]

Toivion suunnittelemia kohteita ovat muun muassa Helsingissä Töölöntorinkatu 3, Mannerheimintie 62 ja 64 sekä Kruununhaankatu 1, ja Turussa Maamiesten kauppatalo sekä As Oy Puutarhakatu 16.[6][7][8][2][9]

Hän on suunnitellut ainakin seuraavat asuintalot Helsinkiin (pääasiassa Töölöön):[10]

  • As.Oy Engelinaukio 7, 1912
  • As.Oy Ylä-Apilas, Tarkk'ampujankatu 16, 1913 (yhdessä Wilho Lekmanin kanssa)
  • As.Oy Creutzkatu 3, Vänrikki Stoolinkatu 3, 1923
  • As.Oy Tunturilaaksonkatu 17, Oksasenkatu 4a - Tunturikatu 17, 1923
  • As.Oy Museokatu 15, 1924
  • As.Oy Minervankatu 17, Museokatu 17, 1924
  • As.Oy Aapola, Runeberginkatu 15, 1925
  • As.Oy Runeberginkatu 19, 1925
  • As.Oy Runeberginkatu 26, 1925
  • As.Oy Keskus-Kallio, Viides linja 14, 1926
  • As.Oy Läntinen Viertotie 34, Mannerheimintie 62, 1926
  • As.Oy Viides linja 5, Pengerkatu 2 - Viides Linja 5 - Ässänrinne 6, 1926
  • As.Oy Apollonkatu 6, 1926
  • As,Oy Temppelirinne, Temppelikatu 15 - Oksasenkatu 1a, 1926
  • As.Oy Hesperiankatu 30/32, Eteläinen Hesperiankatu 30-32, 1927
  • As.Oy Museokatu 35, 1927
  • As.Oy Mäkilinna, Agricolankatu 5 - Torkkelinkatu 21, 1927
  • As.Oy Runeberginkatu 32, 1928
  • As.Oy Sakari, Pengerkatu 17 - Sakarinkatu 3, 1928
  • As.Oy Liisantalo, Liisankatu 6 - Meritullinkatu 24, 1928
  • As.Oy Kutojankatu 7, Merimiehenkatu 28, 1930
  • As.Oy Töölöntori, Töölöntorinkatu 3, 1934
Toivion suunnittelema asuin- ja liiketalo Meritullinkadun ja Liisankadun kulmassa Helsingissä, valmistunut 1928.

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 29.08.1934, nro 231, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024
  2. ↑ a b Maamiesten Kauppa Oy Maamiestenkauppatalo.fi. Arkistoitu 4.7.2018. Viitattu 4.9.2020.
  3. ↑ a b Väinö Toivio, Arkkitehti, 01.07.1934, nro 7, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024
  4. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1902, matrikkelinumero 27946
  5. ↑ Y.Talvitie: Suomalaisten teknikkojen seuran nimikirja 1896 - 1936, s. sivu 281. Suomalaisten teknikkojen seura, 1936.
  6. ↑ Hackzell, Kaija: Taka-Töölön kortteli 463 (tilaajille) Helsingin Sanomat. 8.7.1994. Viitattu 4.9.2020.
  7. ↑ Hackzell, Kaija: Taka-Töölö, kortteli 477 (tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.9.1994. Viitattu 4.9.2020.
  8. ↑ Järvenpää, Eeva: Kertomuksia keskustan kortteleista Osa 2 6- Kruununhaan linna menetti torninsa Kulmakoulun korotuksessa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 28.1.2006. Viitattu 4.9.2020.
  9. ↑ Kaavoitusarkkitehti Laura Virkki: Asemakaavanmuutos PUUTARHAKATU 16 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavatunnus: 21/2023 Diaarinumero: 1400-2022 26.9.2023. Turun Kaupunki, Kaupunkiympäristö, Kaavoitus. Viitattu 22.3.2024.
  10. ↑ Asuintalo lista saatu Suomen arkkitehtimuseosta 23.3.2023. Viitattu 28.11.2023