Viron sosialistisen neuvostotasavallan hallinnollinen jako

Viron sosialistisen neuvostotasavallan hallinnollinen jako tarkoittaa Viron SNT:n jakoa hallintoalueisiin vuosina 1940–1991. Vuosina 1941–1944 Viro oli natsi-Saksan miehittämä ja tällöin käytössä ollut aluejako on myös kuvattu artikkelissa.

Vuosina 1940–1941 Viron SNT:n hallinnollista jakoa ei muutettu, vaan Viron tasavallassa käytössä ollut maakuntajako säilyi ennallaan. Maakuntia olivat:

• Harjumaa
• Järvamaa
• Läänemaa
• Pärnumaa
• Petserimaa
• Saarenmaa
• Tartumaa
• Valgamaa
• Viljandimaa
• Virumaa
• Võrumaa

Vuosina 1941–1944 Viro oli natsi-Saksan miehittämä. Se kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiin, jossa se muodosti Viron päähallintopiirin. Päähallintopiiri jakautui kuudeksi piirikunnaksi ja yhdeksi alapiirikunnaksi. Sen hallinnollinen keskus oli Tallinna.

• Tallinnan kaupunki (vir. Tallinna-linn, saks. Reval-Stadt)
• Tallinnan maaseutu (vir. Tallinna-maa, saks. Reval-Land), muodostui Harjumaasta ja Järvamaasta
• Tarton piirikunta (vir. Tartu piirkond, saks. Dorpat), muodostui Tartumaasta, Valgamaasta ja Võrumaasta
• Narvan piirikunta (vir. Narva piirkond, saks. Narwa), muodostui Virumaasta
• Pärnun piirikunta (vir. Pärnu piirkond, saks. Pernau), muodostui Pärnumaasta ja Viljandimaasta
• Kuressaaren piirikunta (vir. Kuressaare piirkond, saks. Arensburg), muodostui Saarenmaasta ja Läänemaasta
• Petserin alapiirikunta (vir. Petseri allpiirkond, saks. Petschur), muodostui Petserimaasta

Syksyllä 1944 Viron SNT:ssä oli 11 maakuntaa ja 248 kuntaa. Vuodesta 1944 lähtien Viron SNT:n aluejakoon tehtiin useita muutoksia:

• Vuonna 1944 Petserimaasta siirrettiin kolme neljäsosaa Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Alue tuli kuulumaan Leningradin alueeseen Petserin piirinä. Nykyään Petserin piiri on osa Pihkovan aluetta. Viron SNT:hen jäänyt osa liitettiin Võrumaahan, ja myöhemmin se tuli kuulumaan Võrun piiriin ja Põlvan piiriin.
• Vuonna 1945 osa Virumaasta siirrettiin Venäjän SFNT:hen. Kyseessä olivat Narvanjoen itäpuolella sijainneet kunnat eli niin sanottu Viron Inkeri. Tämä alue tuli kuulumaan Leningradin alueen Jaaman piiriin. Liitosalueeseen kuului myös joen itäpuolella sijainnut Narvan kaupunginosa Iivananlinna.
• Vuonna 1946 muodostettiin Hiidenmaan maakunta.
• Vuonna 1949 muodostettiin Jõgevamaan maakunta.
• Vuonna 1949 aiempi Virumaan maakunta jaettiin kahteen osaan. Itäosan kunnista muodostettiin Jõhvimaan maakunta. Länsiosan kunnista muodostettiin Virumaan maakunta, johon liitettiin Harjumaasta Loksan ja Järvamaasta Tapan ympäristöt.

Vuonna 1949 Viron SNT:n 13 maakuntaa olivat:

• Harjumaa
• Hiidenmaa
• Järvamaa
• Jõgevamaa
• Jõhvimaa
• Läänemaa
• Pärnumaa
• Saarenmaa
• Tartumaa
• Valgamaa
• Viljandimaa
• Virumaa
• Võrumaa

Kyläneuvostot perustettiin vuonna 1945 ja jokaiseen kuntaan muodostettiin 2–4 kyläneuvostoa. Pakrin, Pranglin, Vormsin, Kihnun ja Ruhnun kuntiin niitä ei muodostettu. Vuonna 1949 kuntia oli 233 kappaletta.

26. syyskuuta 1950 Viron SNT:n maakunnat ja kunnat lakkautettiin. Neuvostotasavallan alue jaettiin piireiksi ja kyläneuvostot muutettiin piirineuvostojen alaisiksi alimman tason hallinnolliksi yksiköiksi. Uudistuksen jälkeen Viron SNT:ssä oli 5 tasavallan alaista kaupunkia (vir. vabariikliku alluvusega linn) ja 39 piiriä (rajoon). Piirit muodostuivat 27 piirin alaisesta kaupungista (rajoonilise alluvusega linn), 22 kauppalasta (alev) ja 641 kyläneuvostosta (külanõukogu).

Tasavallan alaiset kaupungit (5 kappaletta):

• Tallinna
• Tartto
• Pärnu
• Kohtla-Järve
• Narvan kaupunkialue (linnapiirkond)

Piirit (39 kappaletta, suluissa piirien hallinnolliset keskukset):

• Abjan piiri (Abja-Paluojan kauppala)
• Antslan piiri (Antslan kaupunki)
• Elvan piiri (Elvan kaupunki)
• Haapsalun piiri (Haapsalun kaupunki)
• Harjun piiri (Tallinnan kaupunki)
• Hiidenmaan piiri (Kärdlan kaupunki)
• Jõgevan piiri (Jõgevan kaupunki)
• Jõhvin piiri (Jõhvin kaupunki)
• Kallasten piiri (Kallasten kaupunki)
• Keilan piiri (Keilan kaupunki)
• Kilingi-Nõmmen piiri (Kilingi-Nõmmen kaupunki)
• Kiviõlin piiri (Kiviõlin kaupunki)
• Kosen piiri (Kosen pienkauppala)
• Kuressaaren piiri (Kuressaaren kaupunki)
• Lihulan piiri (Lihulan kauppala)
• Loksan piiri (Loksan kauppala)
• Mustveen piiri (Mustveen kaupunki)
• Märjamaan piiri (Märjamaan kauppala)
• Orissaaren piiri (Orissaaren pienkauppala)
• Otepään piiri (Otepään kaupunki)
• Paiden piiri (Paiden kaupunki)
• Põltsamaan piiri (Põltsamaan kaupunki)
• Põlvan piiri (Põlvan kauppala)
• Pärnu-Jaagupin piiri (Pärnu-Jaagupin kauppala)
• Pärnun piiri (Pärnun kaupunki)
• Rakveren piiri (Rakveren kaupunki)
• Raplan piiri (Raplan kaupunki)
• Räpinan piiri (Räpinan kaupunki)
• Suure-Jaanin piiri (Suure-Jaanin kaupunki)
• Tapan piiri (Tapan kaupunki)
• Tartumaan piiri (Tarton kaupunki)
• Tõrvan piiri (Tõrvan kaupunki)
• Türin piiri (Türin kaupunki)
• Valgan piiri (Valgan kaupunki)
• Vastseliinan piiri (Vastseliinan pienkauppala)
• Viljandin piiri (Viljandin kaupunki)
• Võrun piiri (Võrun kaupunki)
• Väike-Maarjan piiri (Väike-Maarjan pienkauppala)
• Vändran piiri (Vändran kauppala)

3. toukokuuta 1952 päätettiin perustaa Viro SNT:hen kolme aluetta (oblasti) 10. toukokuuta alkaen. Viron SNT:n 5 kaupunkia ja 39 piiriä jakautuivat alueittain seuraavasti.

Pärnun alueella oli 1 kaupunki ja 14 piiriä:

• Abjan piiri
• Haapsalun piiri
• Hiidenmaan piiri
• Kilingi-Nõmmen piiri
• Kuressaaren piiri (nimettiin vuonna 1952 Kingissepän piiriksi)
• Lihulan piiri
• Märjamaan piiri
• Orissaaren piiri
• Pärnun kaupunki
• Pärnun piiri
• Pärnu-Jaagupin piiri
• Suure-Jaanin piiri
• Tõrvan piiri
• Viljandin piiri
• Vändran piiri

Tallinnan alueella oli 3 kaupunkia ja 12 piiriä:

• Harjun piiri
• Jõhvin piiri
• Keilan piiri
• Kiviõlin piiri
• Kohtla-Järven kaupunki
• Kosen piiri
• Loksan piiri
• Narva kaupunki
• Paiden piiri
• Rakveren piiri
• Raplan piiri
• Tallinnan kaupunki
• Tapan piiri
• Türin piiri
• Väike-Maarjan piiri

Tarton alueella oli 1 kaupunki ja 13 piiriä:

• Antslan piiri
• Elvan piiri
• Jõgevan piiri
• Kallasten piiri
• Mustveen piiri
• Otepään piiri
• Põltsamaan piiri
• Põlvan piiri
• Räpinan piiri
• Tarton kaupunki
• Tarton piiri
• Valgan piiri
• Vastseliinan piiri
• Võrun piiri

Viron SNT:n alueet lakkautettiin jo 27. huhtikuuta 1953. Uusi hallinnollinen jako muodostui 5 tasavallan alaisesta kaupungista ja 30 piiristä.

Tasavallan alaiset kaupungit:

• Tallinna
• Tartto
• Pärnu
• Kohtla-Järve
• Narva

Piirit:^selvennä

• Antslan piiri
• Elvan piiri
• Haapsalun piiri
• Harjun piiri
• Hiidenmaan piiri
• Jõhvin piiri
• Kallasten piiri
• Keilan piiri
• Kilingi-Nõmmen piiri
• Kingissepän piiri
• Kiviõlin piiri
• Kosen piiri
• Lihulan piiri
• Loksan piiri
• Mustveen piiri
• Orissaaren piiri
• Otepään piiri
• Põlvan piiri
• Pärnu-Jaagupin piiri
• Rakveren piiri
• Raplan piiri
• Räpinan piiri
• Suure-Jaanin piiri
• Tapan piiri
• Türin piiri
• Valgan piiri
• Vastseliinan piiri
• Viljandin piiri
• Võrun piiri
• Vändran piiri

Vuonna 1954 kyläneuvostojen määrää vähennettiin 641 kyläneuvostosta 320 kyläneuvostoon.

24. tammikuuta 1957 lakkautettiin Antslan, Kallasten, Kilingi-Nõmmen, Kiviõlin, Kosen, Mustveen, Orissaaren, Otepään, Pärnu-Jaagupin, Suure-Jaanin, Tõrvan, Türin ja Vastseliinan piirit. Lisäksi 12. lokakuuta 1957 lakkautettiin Loksan ja Pärnun piirit. Samalla muodostettiin kolme kaupunkialuetta:

• Kiviõlin piirin ydinosat liitettiin Kohtla-Järven kaupunkialueeseen
• Pärnun piiri nimettiin uudelleen Pärnun kaupunkialueeksi
• Sillamäesta tuli tasavallan alainen kaupunki

Vuoden 1959 väestönlaskennassa Viron SNT:ssä oli 27 piiriä ja 320 kyläneuvostoa.

Vuonna 1960 Viron SNT:ssä oli 6 tasavallan alaista kaupunkia (Tallinna, Tartto, Pärnu, Kohtla-Järve, Narva ja Sillamäe) sekä 24 piiriä.

Vuonna 1962 lakkautettiin Abjan, Elvan, Jõhvin, Keilan, Lihulan, Märjamaan, Põltsamaan, Räpinan, Tapan, Väike-Maarjan ja Vändran piirit. Lisäksi perustettiin Pärnun piiri. Tämä jälkeen Viron SNT:ssä oli 6 kaupunkia (Tallinna, Tartto, Pärnu, Kohtla-Järve, Narva ja Sillamäe) sekä 14 piiriä.

15. joulukuuta 1964 muodostettiin Kohtla-Järven piiri. Tämän jälkeen Viron SNT:ssä oli 6 kaupunkia ja 15 piiriä.

Vuonna 1970 Viron SNT:ssä oli 15 piiriä ja 235 kyläneuvostoa.

Vuonna 1979 Viron SNT:ssä oli 15 piiriä ja 213 kyläneuvostoa.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Artikkeli päättyy tähän myös et-wikissä, vaikka pitäisi jatkaa Viron uudelleen itsenäistymiseen asti. Kyläneuvostojen määrän kehityksestä ei ole kerrottu. Tekstissä voi olla puutteita jo vuoden 1953 tilanteesta alkaen.

Seuraavissa linkeissä on kuvattu Viron hallinnollista jakoa laajemmin kuin pelkkänä neuvostoaikana:

• Eesti Entsüklopeedia: Eesti haldusjaotuse kujunemine (viroksi)
• Saaremaa ühisgümnaasium: Eesti haldusjaotus ja võõrvõimude vaheldumine läbi aegade (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)
• Estonica: Haldusjaotuse muutused 1916-1992 (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)
• Statistikaamet: Ajaloolised nopped (viroksi)
• Historical administrative borders of Estonia (englanniksi)
• Liivi Uuet, Eesti Omavalitsusliitude Ühendus, Eesti Riigiarhiiv: Eesti haldusjaotus 20. sajandil: teatmik. Eesti Riigiarhiiv, 2002. ISBN 978-9949-36-373-5 (pdf). Julkaisun verkkoversio (käyttörajoitettu). (viroksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: et:Eesti NSV haldusjaotus  –  Myös et:Eesti haldusjaotus#Eesti NSV II ja et:Eesti kindralkomissariaat.